2.3.2018 Jouni Rasi

jaa:

Jouni Rasi oli kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja opetteli soittamaan kitaraa Alzheimer-diagnoosin saamisen jälkeen.

”ELETTIIN vuoden 2010 alkupuolta, kun ensimmäisiä oireita Alzheimerista alkoi ilmetä. Alkuun työterveydessä oireita pidettiin työuupumuksena, mitä ne varmaan osittain olivatkin. Mutta sairasloma ei kuntoani kohentanut, vaan päinvastoin tunsin itseni hyvin voimattomaksi, enkä saanut otetta oikein mihinkään.

Apu löytyi oman kunnan terveyskeskuksesta, jonne vaimoni minut vei. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti lähetteen psykiatrille ja hänen diagnoosinsa oli keskivaikea masennus. Masennukseen sain lääkityksen ja kontrollikäynnillä psykiatrin vastaanotolla kävimme keskusteluja. Niissä sivuttiin elämänhistoriaani, jota hän luonnehti kuormittavaksi.

En kuitenkaan ole masennukseen taipuvainen, joten psykiatri alkoi epäillä, olisivatko oireeni kuitenkin mahdollisesti neurologisia ja lähetti minut neurologin vastaanotolle. 

"Opettelin nuotit joskus nuorena poikana, mutta päätin opetella uudelleen. Aloitin klassisen kitaran soittotunnit, joilla käyn edelleen."

OLIN KÄYNYT neurologin vastaanotolla kaksi vuotta aikaisemmin selittämättömien tajuttomuuskohtauksien vuoksi. Silloin otettiin aivosähkökäyrä kaksi kertaa valveilla ja kerran unessa ja lisäksi aivojen magneettikuva. Tuolloin oli siis vuosi 2008, eikä näille lyhyille tajuttomuuskohtauksille löytynyt selitystä. 

Olin saman neurologin vastaanotolla kuin aiemmin. Hän laittoi minut magneettikuvaukseen. Nyt oli vertailupohjaa kaksi vuotta aikaisempaan magneettikuvaan.

Kuvassa näkyi selvä muutos. Diagnoosi alkava Alzheimerin tauti. Itse olen kyllä sitä mieltä, että hetkelliset tajuttomuuskohtaukset olivat jo tätä alkavaa Alzheimerin tautia.

OLEN SUHTAUTUNUT sairauteeni niin, että hoidan fyysistä kuntoani neljän kilometrin aamulenkillä kuusi kertaa viikossa. Vähintään kerran viikossa käyn kuntosalilla. Aktiivinen arki pitää liikkeessä ja mielen virkeänä.

Aivoja jumppaan lukemalla kirjoja ja nuotteja. Opettelin nuotit joskus nuorena poikana, mutta päätin opetella uudestaan – senkin uhalla, vaikka olin kuullut, että Alzheimeriin sairastunut ei opi uutta.

Aloitin klassisen kitaran soittotunnit, joilla käyn edelleen. Vaikka oppiminen on hitaampaa, edistystä tapahtuu, vahvistaa myös opettajani kansalaisopistosta. Kiinnostukseni musiikkiin on minulla veren perintöä. Isäni soitti nuorena miehenä viulua.

"Kahdeksan vuotta on nyt kulunut muistisairauden ensioireista, ja edelleen ajattelen, että periksi ei sairaudelle anneta."

KAHDEKSAN VUOTTA on nyt kulunut muistisairauden ensioireista, ja edelleen ajattelen, että periksi ei sairaudelle anneta. Silti täytyy myös olla realisti, sillä etenevä sairaus tämä Alzheimer on.

Pirkanmaan muistiyhdistykseen liityin heti diagnoosin saatuani. Käyn tällä hetkellä kahdessa eri muistisairaille ohjatussa vertaistukiryhmässä yhdistyksessä. Lisäksi olen Pirkanmaan muistiyhdistyksen Muistiaktiivit-ryhmän jäsen ja maakunnallisen Muistiluotsin ohjausryhmän jäsen sekä muistiyhdistyksen hallituksen jäsen. Kotikunnassa Pirkkalassa olen vammaisneuvoston jäsen.